TVT-päivän antia 11.2.


Maailma muuttuu, Eskoseni!


Minlälaisessa maailmassa lapsemme kasvavat? Lapsistamme tulee digikansalaisia. Heille tietotekniset laitteet ovat osa arkea. Kännyköitä on jo eskarilaisilla ja lapset ovat usein paljon taitavampia internetin käytössä kuin vanhempansa. Monet opettajat ovat kuitenkin joko täysin digimuukalaisia tai ympäriinsä haahuilevia diginomadeja. Riihimäellä opettajien tietoteknisiä taitoja testattaessa paljastui, että kymmenesosa opettajista osaa käytännössä vain käynnistää tietokoneen. Koulu ja ympäröivä maailma eivät kohtaa. Vaarana on, että koulu syrjäytyy oppilaiden arjesta, jos tietoteknisessä kehityksessä ei pysytä mukana. Tarttis tehdä jotain!


Mikä ihmeen TVT?

TVT tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikkaa. Hallitus halusi tukea koulujen tietoteknistä kehitystä ja laittoi alkuun hankkeen, jossa on unelmana nostaa Suomi kärkimaaaksi tieto ja- viestintätekniikassa. Yliopistot tutkivat, auttavat ja tukevat hankkeessa. TVT-hankkeeseen haki 35 koulua ja niistä valittiin 12 erityyppistä koulua, joiden on tarkoituksena olla mallina muille kouluille Suomessa. Hanke on käynnistynyt yli vuosi sitten ja jatkuu vielä vuoden 2010 loppuun saakka.


Ruoveden kirkonkylän koulun tilanne

Ruoveden kirkonkylän koulu lähti hankkeeseen mukaan lähes nollatasolta. Koulullemme hankittiin joka luokkaan dataprojektori ja dokumenttikamera. Koululla on myös mm. digikameroita ja -videokameroita. Tietokoneiden hankinta on vielä kesken. Jokaisella opettajalla on oma kannettava tietokone ja oppilailla on käytössä joitakin koneita, mutta kevään aikana on tulossa "miniläppäreitä" myös oppilaiden käyttöön.

Suuri muutos on ollut myös Linux-käyttöjärjestelmään siirtyminen. Se on mahdollistanut vanhojen koneiden käytön, sillä Linux-järjestelmä ei vaadi niin tehokkaita koneita kuin Windows. Vanhat koneet ovat saaneet uuden elämän Linuxiin siirtymisen myötä! Syyslukukaudella on järjestetty koulutusta opettajille ja oppilaille Linuxin käytöstä. Lisäksi hankkeen aikana internetiin on luotu koululle oma Järkitehdas-sivusto, jossa jokaiselle luokalla on oma blogi.

Paljon on tapahtunut TVT-hankkeen aikana. Kun tietokoneita saadaan vielä lisää oppilaiden käyttöön, niin koulullamme on loistavat tietotekniset välineet. TVT-hankkeen käytännön toteutuksessa ollaan kuitenkin vielä aivan alkutaipaleella. Koulutusta kaivattaisiin paljon lisää. Tarvitsisimme mikrotukea ja pedagogista tukea, jotta hanke saisi tulta alleen.


Miksi pidettiin TVT-päivä?

Koulut jäävät helposti yksin tietoteknisten ongelmiensa kanssa. Myös onnistumisen kokemukset ja uudet ideat jäävät usein kiireisen arjen keskellä jakamatta muiden kanssa. TVT-päivän tarkoituksena oli siis jakaa kaikenlaisia ajatuksia, ongelmia ja ideoita. Tältä pohjalta oli tarkoituksena miettiä viestejä myös päättäjille.

Tieto- ja viestintätekniikka pitäisi olla luonnollinen osa oppimista. Koneita ei pidä laittaa piiloon, vaan keskelle koulun arkea ja istua oppilaan viereen oppimaan uusia asioita. Aikuisten tehtävänä on toimia oppilaiden kasvun tukijoina. Opettaja voi myös opetella tieto- ja viestintätekniikkaa yhdessä oppilaan kanssa. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Opettajien pitäisi vain rohkeasti uskaltautua käyttämään teknisiä laitteita. Tähän TVT-hanketta selvästikin tarvitaan, tiedonjakajaksi ja innostajaksi opettajille.

Keskustelussa pohdittiin käsitettä uusi opettajuus. On vaarana, että uusi tekniikka ei muuta mitään koulun arjessa. Dokumenttikameraa käytetään vain piirtoheittimenä ja oppiminen on edelleen opettajajohtoista luennointia. Oppilaan pitäisi kuitenkin olla keskipisteenä koulussa. Uusi tekniikka mahdollistaa parhaimmillaan oppilaskeskeisen opetuksen. Jotta tähän päästäisiin, tarvittaisiin avointa keskustelua uudesta opettajuudesta turhien pelkojen poistamiseksi. Toisaalta uusi opettajuus ei voi olla sitä, että opettaja uhraa kaiken vapaa-aikansa uuden tekniikan opetteluun. Avainsanana on kokemusten jakaminen ja systemaattinen koulutus. Kaiken pitäisi lähteä jo opettajankoulutuksesta liikkeelle.

Keskustelussa todettiin monta kertaa, että pedagoginen tuki on erittäin tärkeä asia TVT-hankkeen etenemiselle. Esimerkiksi Riihimäellä palkattiin koulutoimeen opettajataustainen henkilö pedagogisen käytön tukihenkilöksi. Hän kartoitti ensin laitteet ja opettajien osaamisen tason (tasomäärityksiä voi kysellä Riihimäen tukihenkilöltä). Tasomääritysten pohjalta tehtiin täydennyskoulutussuunnitelma. Opettajien koulutuksen jälkeen opettajakunnasta löytyi tukihenkilö jatkamaan koulutusta edelleen opettajien keskuudessa.

Jokaisen koulun täytyy luoda tieto- ja viestintätekniikan opetuksesta oman näköisensä kokonaisuus. Valkeakoskelta saatiin evääksi vähäisten välineiden pedagogiikkaa. Vähemmän on enemmän. Rahat ovat tällä hetkellä tiukassa joka koululla. Silloin kannattaa hankkia vähän, mutta hyviä välineitä eri oppiaineiden puitteissa. Työpajoja järjestämällä oppilaat pääsevät vuorollaan käyttämään erilaisia välineitä ja laitteita.

Yritykset toivat keskustelussa esiin myös oman näkökulmansa. He toivovat saavansa opettajilta paljon enemmän palautetta. Koulussa laitteiden ja ohjelmien pitäisi olla toimintavarmoja. Kehitystyötä varten tarvitaan palautetta suoraan käyttäjiltä.


Päivän aikana mietittiin myös erilaisten hankkeiden järkevyyttä. Tehdäänkö hankkeita vain hankkeiden vuoksi? Mistä tarpeesta ja kenen aloitteesta hankkeet saavat alkunsa? Ovatko hankkeet vain ylhäältä päin tuotuja ja palvelevatko ne koulun perustehtävää eli oppilaan oppimista?
 















Miten tästä eteenpäin?

Vaarana on, että TVT-hanke voi jäädä vain hienojen laitteiden ja järjestelmien hankinta-asteelle, jos niitä ei saada todelliseen käyttöön eli luonnolliseksi osaksi opetusta. Jatkossa haasteena Ruovedellä on erityisesti mikrotuen ja pedagogisen tuen järjestäminen. Opettajat ovat kiinni perustehtävissä ja aika on kortilla. Käykö niin, että kun hanke loppuu, niin toiminta loppuu siihen? Tarvitsemme jonkun henkilön hoitamaan pedagogisen olkapään virkaa tieto- ja viestintätekniikassa.




TVT-päivässä olivat mukana Opinsys oy, PHPOY, Mikrolinna ja Mediasampo, edustajisto Ruoveden Yhtenäiskoululta, Kauniaisten, Riihimäen, Valkeakosken, Äänekosken ja Jämsän koulutoimesta sekä tutkija Tampereen teknillisestä yliopistosta